Vieremän kunnan historia vuosina 1967 - 1969
Tässä osiossa paneudun vuosiin 1967 – 1969, jolloin pitäjän väkiluku jatkoi 1960-luvun alussa alkanutta reipasta laskuaan. Kun kunnan väkiluku saavutti vuonna 1955 huippunsa 7 987, se oli vuonna 1960 vielä 7 890.
Ohessa taulukko pitäjän väkiluvusta ja syntyneiden lukumäärästä vuosilta 1960 – 1970:
Vuosi
|
Väkiluku
|
Syntyneitä
|
Väkiluvun lasku edellisestä vuodesta
|
1960
|
7 890
|
165
|
97
|
1965
|
7 256
|
109
|
45
|
1966
|
7 174
|
98
|
82
|
1967
|
7009
|
107
|
165
|
1968
|
6 885
|
109
|
114
|
1969
|
6 861
|
91
|
21
|
1970
|
6 648
|
80
|
213
|
Kunnan mittavin rakennusinvestointi, koulukeskus ja opettajien asuntolat, valmistuivat osin keskikoulun luokkien osalta jo syyslukukaudeksi 1967 ja lopullisesti seuraavana vuonna
Vuonna 1964 perustetun kunnallisen keskikoulun ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa keväällä 1969. Vuonna 1966 tuli kansalaiskoulusta 1-vuotinen. Vuonna 1969 se laajeni 2-vuotiseksi. Lisäksi perustettiin vapaaehtoinen 3. luokka (9. luokka).
Vesihuoltoon toi ryhtiä Vesihuolto Oy:n siirtyminen kunnan hoidettavaksi elokuussa 1966. Vedenottamon painesäiliöasema valmistui 2.10.1967. Likavesipumppaamon ja hapetuslammikon työt käynnistyivät syksyllä 1969. Päätös hapetuslammikon purkujohdon rakentamisesta Vieremänjärven Kortelahteen saatiin Itä-Suomen vesioikeudelta 17.11.1969.
Vieremä otti kipakan kannan v. 1968 ns. suureen valtakunnalliseen pienkuntauudistukseen, jolla pyrittiin kuntiin, joissa olisi vähintään 8 000 asukasta. Ylä-Savon Talousalueen Liiton lausunto asiasta oli ollut varsin tyly: Vieremä tulisi liittää naapurikuntiin. Lääninhallituksen lopullisessa suunnitelmassa pitäjä esitettiin pysyteltäväksi itsenäisenä ja jopa Lapinsalon kylän liittämistä Vieremään. Kunta antoi yksimielisen kannatuksen tälle esitykselle.
Näin jälkeenpäin voi todeta, että ainakin yhden varsin onnettoman päätöksen kunta teki 22.5.1967 salliessaan kunnan omistamilla tiloilla aukkohakkausten myrkyttämisen lentokoneesta.