Historia

Ensimmäiset vakituiset asukkaat ovat tulleet Mankilanmäkeen todennäköisesti 1700-luvulla.
Iisalmen pitäjänhistoriassa on maininta, että 1541 Koljonvirran Koljosilla oli maita
Mankilanmäessä. Nämä maa-alueet ovat oletettavasti olleet silloin kaskimaita.
Karankamäen tie valmistui 1901. Kantatieksi se merkittiin 1949 ja merkittäviä parannustöitä tiellä
tehtiin 50-luvun alussa.

Jo 1900-luvun alkupuolella Palosenmäkeen oli kirjeenkantolinja. Postia kuljetettiin silloin hevosella
ja polkupyörällä. Käsivälitteinen puhelin tuli kylälle 1968 ja 1978 puhelinyhteydet muuttuivat
automaattisiksi. Sähkö saatiin kylälle 1961.

Kylän alueella on toiminut kaksi koulua: Palosenmäessä ja Karankamäessä. Palosenmäen koulu
aloitti toimintansa 1912 Kellbergin tuvassa. Antti Komulaiselta ostetulle tontille valmistui
oma koulurakennus 1916. Vanha koulu purettiin ja uusi rakennettiin 1961. Koulutoiminta
Palosenmäen koulussa lopetettiin 1997. Nykyisin koulu on kyläläisten käytössä Kylätalo Koivula nimisenä.

Karankamäen koulutoiminta alkoi 1927 Kaapro Kauppiselta vuokratuissa tiloissa. 1934
koulutoiminta siirrettiin Lehtomäkeen Ville Kettusen taloon josta se palautettiin entiseen
paikkaan 1939. Syksyllä 1946 Karankamäkeen valmistui oma koulurakennus.
Koulutoiminta Karankamäessä loppui 1966.

Kylän alueella on toiminut kaksi kauppaa. Ensimmäinen kauppias Palosenmäessä oli Kalle
Ryhänen ja sen jälkeen kaupan omistajia oli useita 50-luvulle saakka. Pitkässämäessä aloitti
kaupan pitämisen Jaakko Toivainen ja samalla paikalla oli viimeinen kauppa nimeltään
Lehtisen Kauppa. Sen toiminta loppui 1980.

Pitkässämäessä, Ville Hukkasen maalla, oli myös Pitkänmäen pienviljelijäyhdistyksen omistama
tanssilava 50-luvulle saakka.

Musiikkia soitettiin gramofonilla ja Eino Karttunen muistetaan taitavana hanurinsoittajana lavalla
pidetyissä tansseissa.

Kylän asukkaat ovat saaneet elantonsa pääasiassa maanviljelyksestä ja metsätaloudesta. Sodan
aikana tarjosi miilunpoltto työtä monelle kyläläiselle. Sota-ajan jälkeen oli kylän
Pohjoispuoleen ulottuvilla suurilla metsäalueilla tukkisavottoja. Tukkeja uitettiin
Kotvakkojokea pitkin ja nämä työt olivat myös merkittäviä työllistäjiä.