Salahmin historiaa

Salahmiin muutti paljon asukkaita Karjalasta sodan jälkeen 1900-luvulla.
Silloin ei ollut "ouluntietä". Ouluntie oli nykyinen "Latokankaantie", "Kauppamäentie" ja monet muut pikkutiet.
Savolaiset eivät pilkanneet karjalaisia ihmisiä toisin kuin muut suomalaiset.

70-luvulla Salahmi oli vireä kylä. Salahmilla oli ainakin neljä eri ruokakauppaa, joista yksi oli aivan koulun vieressä. Ja kouluhan oli juuri sama rakennus kuin nykyäänkin. Kaksi muutakin kauppaa olivat suhteellisen lähellä koulua noin kilometrin säteellä molemmat. Salahmilla oli myös posti ja mylly, jossa jauhettiin jauhoja asiakkaille. Myös kauppapuutarhaa pidettiin ainakin 80-luvulla joitakin vuosia. Puutarha ja mylly sijaitsivat Salahmin kartanon vieressä olevalla mäellä.

Salahmilla oltiin omavaraisia myös sähkön suhteen, sillä sitä saatiin kosken luona olevasta voimalasta. Siihen aikaan kun puhelimet olivat vielä kiinni seinässä ja veivattavia malleja, Salahmilla oli puhelinkeskus, joka välitti puheluja talosta toiseen. 

Salahmin koululla oli kolme opettajaa, ja opettajat pysyivätkin yleensä samassa koulussa eläkeikäänsä asti. Pitkäaikaisia opettajia olivat mm. Maija Eskelinen ja Seppo Haikonen. Oppilaita oli lähes saman verran kuin nykyäänkin, vaikka oppilaat olivatkin pelkästään salahmilaisia.

Salahmin kartano

Salahmin kylän ydin on kartano jokimaisemineen. Kartanon pihapiirissä on paljon rakennuksia,mm.navetta,sikala,kellareita ja viljamakasiini.Kaunein kartanon rakennuksista on mielestäni vanha kivinavetta,joka on korkealla mäennyppylällä.Nykyisin kartanon kivinavetta toimii hevostallina.

Kartano on ollut monenlaisessa käytössä,sen rakennutti Ruukin toimintaa johtanut zachris Franzen 1830-luvulla. Itse päärakennus on säilynyt hyvin empiretyylisen ulkonäkönsä.Rakennusta on remontoitu useaan kertaan omistajan vaihtuessa.Nykyään kartano rakennuksineen on perhekoti Jakkulan käytössä,tätä ennen siinä on toiminut mm. rsvintola-ja hotelliyritys.